top of page

YHTYEET/PROJEKTIT

TUULETAR

​

TUULETAR, on kansainvälisesti menestynyt EMMA-palkittu a cappella yhtye. Vuodesta 2012 lähtien nämä monipuoliset muusikot ovat laulaneet, säveltäneet ja esiintyneet yhdessä luoden oman ja ainutlaatuisen äänensä ja identiteettinsä. Bändin laulajat luovat elävän äänimaiseman, jossa taidepop ja beatbox-rytmit kohtaavat suomalaisen kansanperinteen ja globaalit vaikutteet.

​

Yhtye on keikkaillut yli 25 eri maassa tapahtumissa kuten Lost in Music (FI), WOMAD (AUS, NZ, UK), WOMEX (FI & ES), Sur Jahan (IND), Etno Krakow (PL), RITMO (HU), ViruFolk (EE) ja Taiwan A Cappella Festival.

​

Yhtye palkittiin Vuoden kansainvälistyjä 2018 -palkinnolla Etnogaalassa v. 2019 ja voitti v. 2015 hopeaa sekä yleisön suosikki -palkinnon pop-kategoriassa arvostetussa Vokal.Total a cappella -kisassa Grazissa (AUT).

 

Vuonna 2017 Tuulettaren kappale 'Alku' (albumilta Tules Maas Vedes Taivaal) myytiin HBO:n suosituimpaan tv-sarjaan Game of Thrones. Sama kappale esitettiin myös australialaisessa tv-sarjassa Wentworth (FOX) aiemmin samana vuonna.

​

​

veen emonen

 

Veen emonen -äänimatka on Sini Koskelaisen uusi soolokonsepti, jossa vedenalaiset ja -päälliset äänimaisemat ja seireenimäiset kutsut vievät kuulijan järven syvyyksiin Ahtolaan, vetten valtakuntaan, raottaen sen myyttistä maailmaa.
 

Äänimatka on inspiroitunut kalevalaisesta/karjalaisesta veden emännästä ja kalojen hallitsijattaresta Vellamosta. Vellamo on hyväntahtoinen vedenhaltija, jota voi pyytää auliisti apuun viemään kalat verkkoon ja tuomaan suotuisat tuulet purjehdukseen.
 

Jotta kalaonni säilyi, Vellamolle uhrattiin osa saaliista, esimerkiksi pyydystetyn kalan pää. Vellamo nostattaa aallokkoja järvelle ja merelle ja hoitaa Ahtolassa lapsiaan, vedenkarjaa ja sairaita kaloja.

​

Ensi-esitys Luonnostaan festivaaleilla Oulussa 17.8.2024.

KAJOS

Kajos on EMMA-palkitusta Tuuletar-yhtyeestä tunnetun laulaja/säveltäjä Sini Koskelaisen ja sellisti/laulaja-laulunkirjoittaja Susanna Syrjäläisen juureva duo, joka kokee syvää yhteyttä niin loitsuihin, mantroihin kuin joululauluihinkin.

​

Kajoksen musiikki kutsuu niin Maan väkeä, Naisen väkeä, Ilman väkeä kuin Veden väkeäkin olemaan läsnä ja vahvistumaan. 

​

Kokoonpanon soinnissa pohjoismaiset kaiut, meditatiiviset äänimaisemat ja juurevat rytmit muodostuvat hypnoottiseksi ambienssikseen. Kajos käyttää instrumentteinaan ihmisääntä, selloa, rumpua, turkkilaista cura-kielisoitinta, kanteletta, tuulikelloja ja helistimiä. 

​

Loitsulaulukonsertissa Hiisiä tanssitetaan, Otsoa lepytellään, lempeä liehitellään, rohkeutta nostatetaan ja unta noudetaan! 

​

Kajos ensiesitti loitsulaulu-konseptinsa "Laulan luontoni lujaksi" Tahkon Luontofesteillä 2023 väkevässä Rantakota-konsertissaan. Yhtye äänittää EP:n lauluista keväällä 2024, julkaisu kesällä.

​

PROJEKTIT:

Laulan luontoni lujaksi (2023-)

Flow into the Earth - Live Mantra w. Yoga (2019)

Joulun Kajos (2018-)

DSC_5090.jpg
extra TALVEN TUOJA Facebook Event Cover Photo(1).png

talven tuoja
 

Sini Koskelaisen improvisoitu tarunomainen soololaulukonsertti “Talven Tuoja”. Ensi-esitys oli Oulun Villa Valossa 26.1.2024.

​

Konsertti on inspiroitunut muinaisesta kelttiläisestä talven Jumalattaresta, Viisaasta Naisesta ja Akasta nimeltä Cailleach. Hänen nimensä tulee gaelilaisesta sanasta “veiled one” eli “verhottu”, “hunnutettu”, “peitelty” symboloiden hänen mystistä personoitumaansa.

​

Cailleach tuo talven hyytävine tuulineen ja jäisine lumipeitteineen. Moukarillaan hän hallitsee myrskyjen vimmaa ja ukkosen hurjuutta. Hänen käsissään on talven alku ja talven loppu.

​

Hän on totuudensilmä ja muutoksen tuoja. Hän ei ole paha eikä hyvä, vaan valon ja pimeyden kanssa tasapainotteleva Hengetär.

Hän on muodonmuuttaja joka voi tarvittaessa ottaa linnun tai suden muodon.

​

Hän on kuolevan vuoden kätilö joka huolehtii uuden elämän siemenistä pitäen ne turvassa ja lämpiminä maan alla talvikuukausien ajan.

​

Hänen kerrotaan luoneen Skotlannin laakeat kukkulat ja jykevät vuoret keräämistään ja kantamistaan lohkareista. Hänen sanotaan suojelleen villieläimiä varjellen susilaumoja ja hirvieläimiä.

​

Hän muistuttaa meitä tasapainosta, luonnon syklisyydestä, kyvystä luoda nahka aina uudelleen ja kyvystä selviytyä talvesta.

Kun talvi näyttää voittavan, hän lietsoo Maan kohtua nostattamaan toivoa.

Tässä konsertissa soivat ihmisen ja talven äänet. Konsertti on vahvistettu.

​

​


 
 

goes LIVE CONCERT

Tunturin tarina -elokuva vie katsojat läpi Lapin erämaiden aina Pohjoiselle jäämerelle asti. Se on myyttinen kertomus, jossa pohjoisen eläimet saavat näkyvän roolin. Elokuvan musiikin on säveltänyt monesti palkittu, Jussi-palkinnonkin voittanut Panu Aaltio. Joulukuussa 2021 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa soi Tapiola Sinfoniettan ja kansainvälisesti menestyneen Tuuletar-lauluyhtyeen musiikki. Nyt tämän kaiken voi kokea ensi kertaa taianomaisena live-esityksenä Espoossa.Konsertti on osa Tapiola Sinfoniettan Luonto-festivaalia (9.11.-2.12.2023).
Yhteistyössä: Espoo Ciné

Tulevat konsertit syksyllä 2024!

Tapiola Sinfonietta
Erkki Lasonpalo, kapellimestari
Tuuletar, lauluyhtye

Sävellys: Panu Aaltio
Tunturin tarina, kantaesitys

Elokuvan ohjaus Marko Röhr
Elokuvan tuotanto: MRP Matila Röhr Productions / Hanna Kauppi
Rolf Gustavson ja Vili Robert Ollila, orkestrointi


 

TUnturin tarina

350965224_986069939416770_3015682137583469537_n.jpg
loviisa-9 (kopio).jpg

laulu metsänväelle
 

”Mielikki metinen emäntä, metsän piika pikkarainen, Aukaise metinen aitta, metsän pout poukauta, minun metälle mentyäni, korvelle kohottuani.”

 

Muinaissuomalaisesta mytologisesta hahmosta - Mielikki Metsän emännästä - ja luonnonuskosta inspiroitunut improvisatorinen Sini Koskelaisen soololauluesitys Kuninkaanlammella Ehrensvärdinpolulla. 
 

Ennen vanhaan metsää kunnioitettiin aivan eri tavalla kuin nykyään. Ihminen nähtiin osana luonnon kiertokulkua, ei ylempänä tai erillisenä osana sitä. Metsään ei menty pahoin tai itsekkäin aikein, riistämään tai roskaamaan sitä. Pyydettiin lupaa saada astua sisään metsän valtakuntaan ja jätettiin uhripuille lahjoja. 


Kaikki elollinen nähtiin pyhänä. Puiden annettiin kasvaa ja lahota, eikä metsän kaaosmaiseen järjestykseen puututtu. Jokaisella puulla, kasvilla, eläimellä, kivilajilla ja elementillä koettiin olevan oma voimansa ja jokaiselta niistä oli mahdollisuus oppia jotain. Uskottiin luonnon- ja paikanhaltijoihin ja heidät pyrittiin pitämään tyytyväisenä erilaisilla loitsuilla ja rituaaleilla, jotta yhteiselo ja yhteistyö (kuten karhunkaato) sujui mallikkaasti. Elettiin tietoisessa vuorovaikutuksessa kaiken olevaisen kanssa.


Mielikki oli Metsän emäntä joka hallitsi metsän valtakuntaa yhdessä Tapio Metsänkuninkaan kanssa. Mielikiltä tuli pyytää siunausta marjastukseen, sienestykseen ja pienriistan saalistukseen. Jos Mielikki mieltyi sai jokainen juuri sen, mikä kullekin kuului. Mielikki toimi myös karjan suojelijana sekä eläinten parantajana ja villiyrttioppaana.
 

Esitetty:

- Kucku23 Eläinten asumismessut festivaali Loviisa 1.7.2023

- Valkoisen Kukan taide- ja hyvinvointileiri Lappeenranta 12.8.2023

​

(2023-)

​

musta akan kuu

"Maaemon uumenista Kuuttaren luo"

 

Sini Koskelaisen improvisatorinen soolokonsepti, jossa Koskelainen luo myyttisiä äänimatkoja eri teemoilla.

​

Instrumentteina vaihdellen ihmisääni, rumpu, viulu, helistimet, loopperi ja duduk.

​

  Konsepti sisältää Pohjolan mytologisesta maailmankatsomuksesta ammentavaa improvisatoorista ja väkevää musiikkia, joka kutsuu herättelemään luontoasi. Mukana myös loitsulauluja.

​

Esitetty Pakanallisilla syysmessuilla Helsingissä 2021.

​

(2021-)

​

​

IMG_20221024_111633_365.jpg

MENNEET PROJEKTIT

2 (c) Mikke Strandberg_VanDanceFESTIVAL 2023.jpg

KEIHÄSTANSSIJA

Keihästanssija" on tanssitaiteilija Arttu Peltoniemen ja muusikko-shamaani Keke Lammassaaren luoma duoteos, jonka inspiraation lähteitä ovat suomalaiset kivikautiset kalliomaalaukset sekä pronssi- ja rautakautiset "weapon dancer" -kuvastot. Taiteilijat ovat Peltoniemen johdolla rakentaneet näihin lähteisiin perustuvan rakenteellista improvisaatiota hyödyntävän teoksen, joka kutsuu katsojan sukeltamaan aliseen ja kokemaan mystisen kokemuksen.

​

9.9.2023 VanDance- festivaalin esityksessä muusikkona toimi Sini Koskelainen, joka improvisoi teoksessa laulaen ja soittaen rumpua.

​

(2023)

VUODENKIERTO NUUKSIO:
KEVÄTPÄIVÄN
TASAUS

Perinnejuhlia elvyttävä ja uudistava taiteellinen ja yhteisöllinen Vuodenkierto-hanke (Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama), jonka tapahtumia järjestää Nuuksion Taika.

​

Tapahtumat: Talvipäivän seisaus, Kevätpäivän tasaus, Kesäpäivän seisaus, Syyspäivän tasaus, Karhunvuoden talvipäivä, Karhunvuoden kevätpäivä, Karhunvuoden kesäpäivä, Karhunvuoden syyspäivä ja Kekri.

​

Kevätpäivän tasaus -tapahtumien sisällön loivat ja toteuttivat Sini Koskelainen & Magdalena Mölsä (Vaskilintu).

​

Päivään kuului tarinoita karhuun ja muuttolintuihin liittyvistä uskomuksista, nuotion äärellä ajatusten jakamista, Koivun mahlan juontia, karjankutsuhuutojen opettelua ja luontoyhteysharjoitteita metsässä, ruokailu sekä kevätkonsertti. 

​

(2022 & 2023)

Beige Minimalist Collage Instagram Post.png

MARI SAINIO LIVE

Mari Sainio on suomalainen säveltäjä ja musiikin tuottaja. Hän tekee musiikkia teattereille, elokuviin, klassisen musiikin ryhmille ja omiin projekteihinsa eri taiteilijoiden kanssa ympäri maailmaa. Kesällä 2017 hänen EP:nsä 'Tales' julkaistiin (julkaisija Ranka Kustannus), joka sai hyvän vastaanoton yleisöltä ja kriitikoilta. Hänen debyyttialbuminsa 'Minus 25' julkaistiin elokuussa 2018. Musiikissaan Sainio yhdistää klassisen musiikin elementtejä elokuvamelodioihin, elektronisiin äänimaisemiin ja post-rock-paatokseen. Sini Koskelainen toimi

kokoonpanon laulajana.

KINAHMI

Vuonna 2018 olin mukana kollektiivisessa esittävän taiteen projektissa nimeltä Kinahmi (suuri pyörre meressä), koollekutsujana toimi Jussi Salminen. Työryhmässämme oli muusikoita, valosuunnittelija, äänisuunnittelija, tanssija, puvustaja sekä näyttelijöitä. Tutkimme puolen vuoden ajan shamanismia, mytologiaa ja psykofyysisiä harjoitteita ja työskentelimme moninaisissa ympäristöissä: luolissa, metsissä, teatteristudiossa, saunassa ja raunioissa. Tämän pohjalta lopulta loimme esityksen.

​

Esitys oli osa Salmisen lopputyötä Teak:in MAECP-linjalla (Master of Ecology and Contemporary Performance). Yhteistyökumppanit: Tom Lönnqvist, Aino Simola, Noora Kauppila, Mikko Heikinpoika, Saila Pönkänen, Tero Aalto.

POMENIA

(www.pomenia.com)
 

Vuonna 2016 työskentelin ääninäyttelijänä ja laulajana taiteilija Petronella Grahnille, joka on Pomenia-konseptin, satumaisen taikamaailman, luoja.

 

Upotettu video sisältää ääneen luetun satukirjan nimeltä 'Keijun taikapöly', jossa toimin lukijana. (Äänite on leikkaamaton, yhdellä otolla nauhoitettu demo)

bottom of page